YEL-laki muuttuu – vai muuttuuko?

Hallituksen kesäkuussa 2022 antama esitys yrittäjien eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 102/2022) on saanut osakseen varsin kovaa kritiikkiä. Lakimuutoksen tarkoituksena on esityksen mukaan parantaa yrittäjien eläketurvaa ja tukea YEL-lain toimeenpanoa, jotta yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa yritystoiminnan alkuvaiheessa.

Lisäksi esityksen mukaan laissa säädettäisiin jatkossa myös työtulon säännöllisestä seurannasta ja työtulon tarkistamisesta, jotta yrittäjälle vahvistettava työtulo vastaisi nykyistä paremmin lain edellyttämää tasoa myös yritystoiminnan jatkuessa.

Työtulon määritelmää ei sinänsä muutettaisi. Työtulo olisi edelleenkin se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjän toimintaa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, taikka se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan tätä työtä.

Esityksessä ehdotetaan kuitenkin täsmennettäväksi työtulon vahvistamista ja tarkistamista siten, että työtuloa vahvistaessaan eläkelaitos pitää vertailukohtana yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa. Esitetty sääntelymalli nosti täysin aiheellisesti esiin huolen siitä, että YEL-maksut lähtevät tämän kaavamaisen vertailukohdan takia jyrkkään nousuun eikä yrittäjien henkilökohtaista tilannetta oteta riittävästi huomioon.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi tuoreessa mietinnössään (StVM 32/2022), että esitetyn säännöksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan eläkelaitoksen tulee käyttää työtuloa vahvistaessaan kokonaisharkintaa ja ottaa huomioon tasapainoisesti kaikki sillä olevat ja sille esitetyt tiedot. Mediaanipalkka ei ole ainoa tekijä, jonka perusteella työtulo arvioidaan. Yrittäjä voi myös itse esittää muuta selvitystä, jonka eläkelaitoksen tulee ottaa huomioon työtulon määrittelyssä.

Valiokunta totesi asiantuntijakuulemisen perusteella, että ehdotetun säännöksen sanamuodosta ei käy tarpeeksi selkeästi ilmi se, että kysymyksessä on kokonaisharkinta ja että mediaanipalkan lisäksi otetaan huomioon myös muita seikkoja. Lisäksi valiokunnan huomiota oli kiinnitetty siihen, että erityisesti aloittavien yrittäjien, yksinyrittäjien ja pienten yrittäjien mediaaniansiotaso jää usein alhaisemmaksi kuin palkansaajien.

Valiokunta ehdottikin säännöstä muutettavaksi siten, että säännökseen kirjataan työtulon vahvistamisen tapahtuvan nimenomaisesti kokonaisarvion perusteella. Kokonaisarvion osana otetaan huomioon mediaanipalkka, mutta tasapuolisesti myös yrittäjän työpanoksen määrä, yrittäjätoiminnan laajuus, yrittäjän ammattitaito ja yrittäjän työpanoksen arvo.

Valiokunta korosti lisäksi, että aloittavien yrittäjien työtulon arvioinnissa tulee erityisesti ottaa huomioon, että työpanoksen suuruudesta riippumatta yritystoiminnan alussa ei välttämättä synny taloudellista tulosta eikä siten maksukykyäkään. Tällöin mediaanipalkan käyttäminen kaavamaisesti työtulon perusteena ei johda kohtuulliseen lopputulokseen.

Valiokunta esitti myös lievennyksiä lain voimaantulon jälkeisiin YEL-maksujen mahdollisten korotusten enimmäismääriin. Kahdella ensimmäisellä tarkistuskerralla työtuloa voitaisiin ilman yrittäjän suostumusta korottaa kerrallaan enintään 4.000 eurolla. Kertakorotus tarkoittaisi siten enimmillään noin 80 euron korotusta yrittäjän kuukausittaiseen vakuutusmaksuun.

Valiokunnan vähemmistöön jääneet kaksi kansanedustajaa olisivat lisänneet lakitekstiin vielä maininnan siitä, että kokonaisarvioinnissa olisi otettava huomioon yrittäjän tosiasiallinen tilanne. Tämä ei siis kuitenkaan tullut valiokunnan päätökseksi.

Ehdotettujen säännöstekstien ja niihin esitettyjen muutosten perusteella näyttäisi siltä, että lakiin ei olisi kovin merkittävää muutosta tulossa. Työtulon arviointi tehtäisiin edelleen kokonaisarvioinnin perusteella, kuten se pitäisi jo nykyisenkin lain mukaan tehdä.

Pitää kuitenkin muistaa, että lakiesityksen taustalla on ainakin osittain myös huoli siitä, että valtion osuus maksettavista eläkkeistä on noussut melkoisesti. Lisäksi tarkoituksena on puuttua alivakuuttamisesta aiheutuviin ongelmiin.

Nähtäväksi jää, miten työtulon määrääminen tulee lakimuutoksen myötä tosiasiassa muuttumaan. Selvää on ainakin se, että muutos ohjaa eri eläkelaitosten ratkaisuja yhtenäisempään suuntaan. Yrittäjän on myös jatkossa helpompi esittää lisätietoa eläkelaitokselle työtulon määräämisen perusteeksi.

YEL-lakiin ollaan myös lisäämässä säännös, jonka mukaan eläkelaitoksen päätöksessä työtulon vahvistamisesta tulee todeta työtulon vahvistamisen perusteena käytetyt tiedot. Yrittäjän on tämän perusteella nykyistä helpompi hakea päätökseen muutosta, mikäli hän on työtulon määrästä eri mieltä.

Mikäli eduskuntakäsittelyssä ei enää tule lakitekstiin muutoksia, eläkelaitosten tulisi tarkistaa vuoden 2023 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on alle 15 000 euroa. Vuoden 2024 loppuun mennessä tarkistettaisiin niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on alle 25 000 euroa. Vuoden 2025 loppuun mennessä tarkistettaisiin puolestaan niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on yli 25 000 euroa. Mainitut tarkistamisvelvollisuudet ovat kuitenkin vain siinä tapauksessa, että työtuloon ei ole tehty olennaista tarkistusta viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana. Ensimmäisten tarkistusten jälkeen seuraava tarkistus olisi aina kolmen vuoden päästä edellisestä.

YEL-järjestelmään on jo pitkään toivottu laajempaa muutosta. Ongelmana on ainakin se, että maksettuja vakuutusmaksuja ei rahastoida kuten TyEL-maksujen kohdalla tehdään. Lisäksi yrittäjätyön ja palkansaajana toimimisen yhteensovittamiseen, apurahalla työskentelyyn sekä pienimuotoisen ja satunnaista yritystoimintaa harjoittavien tilanteeseen kaivataan selkeämpiä määräyksiä. Valiokunta kirjasikin mietintöönsä lausumaehdotuksen, jonka mukaan yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmän laajemmat uudistamistarpeet tulee selvittää ja järjestelmän kehittämistä jatkaa.

Lue lisää:
Hallituksen esitys HE 102/2022
Valiokunnan mietintö StVM 32/2022