Soteri-sotkussa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on 18.12.2024 antanut ratkaisun EOAK/600/2024 Soteri-rekisterin käyttöönotosta ja käsittelyn ruuhkautumisesta. Oikeusasiamiehelle oli saapunut asiassa kaikkiaan 23 kantelua, jotka kaikki ratkaistiin nyt kerralla.

Ratkaisussa on arvioitu Valviran ja aluehallintovirastojen menettelyä. Sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriön menettelyn lainmukaisuutta ei ole arvioitu, vaan oikeuskansleri tutkii parhaillaan ministeriön menettelyä erityisesti lainvalmistelussa.

Ratkaisun perusteet

Ratkaisussa todetaan, että oikeusasiamiehen aikaisemmassa laillisuusvalvontakäytännössä on pidetty moitittavana sitä, että aikataulusyiden vuoksi otetaan käyttöön tietojärjestelmä, johon liittyy perusoikeuksien kannalta merkittäviä puutteita. Tietojärjestelmiin liittyvillä syillä ei voida perustella poikkeamista hyvän hallinnon ja oikeusturvan viranomaismenettelyille asettamista vaatimuksista. Tämän vuoksi apulaisoikeusasiamies on pitänyt ongelmallisena sitä, että Soteri-järjestelmän kehittämiseen ja kouluttamiseen ei ollut varattu riittävästi aikaa.

Apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan myös korostanut, että lain hyväksymisen jälkeen sen voimaantuloon tulee varata riittävästi aikaa, jotta hallinnolla on tosiasiallinen mahdollisuus toimeenpanna lainsäädäntö välittömästi lain voimaantulosta lukien.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan lainsäädäntöä uudistettaessa siirtymäjärjestelyt ja käyttöönottoaikataulut eivät ole hyväksyttävä peruste perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattujen perus- ja ihmisoikeuksien vaatimuksista poikkeamiselle tai niiden toteutumisen siirtämiselle tulevaisuuteen. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen on kyettävä turvaamaan uudistuksen voimaantulosta alkaen. Jos ehdotettua uudistusta ei ole riittävällä varmuudella mahdollista toteuttaa hallitusti niin, että perustuslaissa turvatut oikeudet eivät vaarantuisi, lain voimaantuloa, siirtymäsäännöksiä ja käyttöönottoaikatauluja koskevaa sääntelyä on muokattava siten, ettei perusoikeuksien toteutuminen vaarannu.

Ratkaisun johtopäätökset

Ratkaisussa todetaan, että Valviran ja aluehallintoviraston tekemistä toimenpiteistä huolimatta Soteri-rekisterin hakemusten käsittely on ruuhkautunut ja käsittelyajat ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi. Hakemuksia ei ole pystytty käsittelemään lain edellyttämällä tavalla viivytyksettä.

Ratkaisun mukaan rekisteröintihakemuksen tehneiden henkilöiden perustuslain 21 §:ssä turvattu perusoikeus saada asiansa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä käsitellyksi ei ole toteutunut. Viivästyksen seurauksena perustuslain 18 §:ssä turvattu oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla ei ole myöskään toteutunut.

Ratkaisussa todetaan lisäksi, että Valvira ja aluehallintovirastot eivät niiden toimivaltaan kuuluvalta osin ole onnistuneet muutoksen valmistelussa ja toimeenpanossa toteuttamaan perustuslain asianmukaisen ja viivytyksettömän käsittelyn vaatimuksia ja oikeutta työhön ja elinkeinovapauteen.

Viivästyksistä aiheutuneet vahingot

Hakemusten käsittelyaikojen ruuhkautumisen vaikutuksista ratkaisussa todetaan, että valvontalain voimaantulo muutti merkittävästi pienten palveluntuottajien asemaa. Rekisteröintihakemuksen käsittelyn viivästymisellä on olennaisia vaikutuksia hakemuksen tehneen toimeentuloon. Tässä tilanteessa käsittelyajan pituudella on merkittävä vaikutus rekisteröintiä hakeneen palveluntuottajan asemaan, mikä edellyttää hakemuksen nopeaa käsittelyä.

Apulaisoikeusasiamies toteaa ratkaisussaan, että valvontalain esitöidenkin perusteella rekisteröinnin vaatimusten täyttyminen tulee arvioida viipymättä. Tämä tarkoittaa, että arviointi olisi lähtökohtaisesti suoritettava noin kahden tai kolmen viikon kuluessa siitä, kun viranomaisella on ollut kaikki tarvittavat tiedot käytettävissään.

Ratkaisun mukaan rekisteröintihakemusten useiden kuukausien pituisia käsittelyaikoja Valvirassa ja aluehallintovirastoissa ei voi pitää kohtuullisina. Käsittelyn viivästymisellä on merkittäviä vaikutuksia rekisteröintihakemuksen jättäneiden henkilöiden toimeentuloon sekä perustuslain 18 §:ssä turvatun elinkeinovapauden toteutumiseen.

Vahinkojen korvaamisen osalta ratkaisussa on todettu, että ne eivät kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan. Valtioon kohdistuvissa vahingonkorvausvaatimuksissa toimivaltainen viranomainen on Valtiokonttori.

Korvausvastuun arviointia

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun perusteella ei voi suoraan ottaa kantaa valtion vahingonkorvausvastuun toteutumiseen. Valtiolta voidaan vaatia korvausta valtion viranomaisen virheeseen tai laiminlyöntiin perustuvista vahingoista.

Korvausvelvollisuus edellyttää vähintään tuottamusta, jolla tarkoitetaan sitä, että viranomainen on moitittavalla tavalla tehnyt asiassa virheen tai laiminlyönnin, joka on aiheuttanut vahinkoa. Julkista valtaa käytettäessä virheellä tai laiminlyönnillä aiheutettu vahinko voi tulla korvattavaksi, mikäli toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

Kuten oikeusasiamiehen ratkaisussa on selkeästi todettu, Soteri-rekisterin valmistelussa ja toimeenpanossa ei ole onnistuttu toteuttamaan perustuslain asianmukaisen ja viivytyksettömän käsittelyn vaatimuksia ja oikeutta työhön ja elinkeinovapauteen. Lisäksi on todettu, että useiden kuukausien pituisia käsittelyaikoja ei voi pitää kohtuullisina.

Soteri-rekisteri on tietoisesti otettu käyttöön pahasti keskeneräisenä. On täysin selvää, että uudistusta ei tällöin ole riittävällä varmuudella ollut mahdollista toteuttaa hallitusti siten, että perustuslaissa turvatut oikeudet eivät vaarantuisi. Tämän vuoksi lain voimaantuloa, siirtymäsäännöksiä ja käyttöönottoaikatauluja koskevaa sääntelyä olisi tullut muokata siten, ettei perusoikeuksien toteutuminen vaarannu.

Korvausvastuun toteuttamiselle on oikeusasiamiehen ratkaisun nojalla esitettävissä selkeitä perusteita. Vaatimus tulee osoittaa Valtiokonttorille ja korvausta voi hakea joko sähköisessä asiointipalvelussa taikka lomakkeella tai myös vapaamuotoisella hakemuksella.

Valtiokonttorin käsittely alkaa korvausperusteen selvittämisellä. Mikäli asiassa ollaan toteamassa korvausperuste, Valtiokonttori pyytää tarvittaessa lisäselvitystä vahingon määrästä. Taloudellisissa vahingoissa voidaan korvata aiheutunut tappio, arvonmenetys tai tulon menetys.

Ministeriön menettely

Ministeriön menettely asiassa on edelleen oikeuskanslerin tutkittavana. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun perusteella on odotettavissa, että oikeuskansleri toteaa myös ministeriön menetelleen moitittavasti.

Edellä on jo todettu, että pahasti keskeneräisen Soteri-rekisterin käyttöönoton sijasta valvontalain voimaantuloa ja käyttöönottoaikatauluja olisi tullut muuttaa siten, ettei perusoikeuksien toteutuminen vaarannu. Näin ei kuitenkaan ole menetelty.

Ministeriö myös aiheettomasti vitkutteli lakimuutoksen käynnistämistä vielä kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun hakemusten käsittely Valvirassa ja aluehallintovirastoissa oli jo ruuhkautunut.

Väliaikainen muutos valvontalakiin on nyt säädetty ja se tulee helpottamaan erityisesti pienten palveluntuottajien asemaa. Kuvaavaa kuitenkin on, että lakimuutoksen voimaantuloa lykättiin helmikuun 2025 alkuun, kun muilta osin lakimuutos tulee voimaan jo kuukautta aikaisemmin. Syyksi voimaantulon lykkäämiseen on jälleen kerran mainittu tietojärjestelmämuutosten toteuttaminen.

Soterin ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuoden ajan. On käsittämätöntä, että tässä ajassa ei ole kyetty valmistelemaan edes tietojärjestelmämuutoksia niin, ettei turhia lisäviivästyksiä enää aiheutuisi.

Lue lisää:
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu EOAK/600/2024
Valtiokonttorin ohjeet korvaushakemuksen tekemiseen