Kilpailukieltosopimuksiin muutoksia

Työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskevan säännöksen muutos on vahvistettu ja se astuu voimaan 1.1.2022. Jatkossa työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta myös alle kuuden kuukauden pituiselta kilpailukieltoajalta. Lakiin myös lisätään työnantajalle mahdollisuus kilpailukieltosopimuksen irtisanomiseen.

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteensa päättymisen jälkeen alkavasta työstä kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa. Myös työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa voidaan rajoittaa vastaavasti. Sopimus on mahdollista tehdä jo työsuhteen alkaessa. Vaihtoehtoisesti se voidaan tehdä työsuhteen kestäessäkin. Sopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka on enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä. Kilpailukielto ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.

Edellytyksenä kilpailukieltosopimukselle on joko työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta. Myös työntekijän asema ja tehtävät sekä muut vastaavat seikat on otettava syyn painavuusarvioinnissa huomioon. Painavan syyn on oltava olemassa sekä kiellosta sovittaessa että siihen vedottaessa. Ellei painavaa syytä ole, on sopimus mitätön.

Nykyisin kilpailukiellolla saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta enintään kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Jos työntekijän voidaan kuitenkin katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi.

Jatkossa työnantajalle tulee aina velvollisuus maksaa työntekijälle rajoitusajalta korvausta. Mikäli rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on korvauksen vastattava 60 prosenttia työntekijän palkasta.

Rajoitusajaksi voidaan jatkossakin sopia enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä. Yli kuuden kuukauden rajoitus ei kuitenkaan enää vaadi erillistä kohtuullisen korvauksen arviointia, koska korvauksen määrä on asetettu jo suoraan laissa.

Rajoitusajan kuluessa korvaus on maksettava noudattaen samoja palkanmaksukausia kuin työsuhteen aikana. Tästä voidaan kuitenkin työsopimuksen päättämisen jälkeen sopia toisin. Maksamisajankohdasta ei siis voitaisi sopia toisin etukäteen eli ennen päättämisilmoituksen toimittamista.

Työsuhteen aikana olosuhteet voivat muuttua siten, että erityisen painavaa syytä ei kilpailukiellolle enää ole. Osapuolet voivatkin sopia kiellon päättämisestä tai sen lakkaamisesta työsuhteen aikana.

Nyt lakiin on lisätty nimenomainen maininta siitä, että työnantajalla on yksinkin oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus. Tällöin on noudatettava irtisanomisaikaa, jonka pituus on vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen.

Mikäli työntekijän katsotaan tehtäviensä ja asemansa perusteella tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä, ei kilpailukiellon pituutta ole rajoitettu. Sama koskee tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa olevaa työntekijää. Näiden kohdalla rajoitusaika voi siten olla pidempi kuin vuosi ja myös kiellon rikkomisesta aiheutuva sopimussakko voi olla isompi kuin työntekijän kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä. Jatkossa kuitenkin myös näille työntekijöille on maksettava kilpailukiellosta laissa säädetty korvaus.

Lainmuutos tulee voimaan vuoden 2022 alussa. Ennen voimaantuloa sovittuun kilpailukieltoon sovelletaan aikaisempia säännöksiä vielä vuoden ajan. Sen jälkeen kilpailukieltoon sovelletaan uutta lakia. Siten vanhoihinkin kilpailukieltoihin tulee uuden lain mukainen korvausvelvollisuus vuoden siirtymäajan jälkeen.

Voimaantulosäännöksen mukaan työnantajalla on oikeus ilman irtisanomisaikaa irtisanoa aiemman lain aikana sovittu kilpailukielto vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Työnantajien onkin syytä tarkistaa voimassaolevat kilpailukiellot ja irtisanoa mahdollisesti tarpeettomat sopimukset. Tarvittaessa sopimuksiin on myös mahdollista neuvotella muutoksia.

Työsopimuslain kilpailukieltoa koskevien säännösten muutoksista on kirjoitettu julkisuudessa jo paljon. Selvyyden vuoksi lienee syytä todeta, että kysymys on vain työsuhteen perusteella sovittavista kilpailukielloista. Muilla perusteilla sovittuihin kilpailukieltoihin ei lainmuutoksella ole vaikutusta. Niinpä esimerkiksi yrityskauppoihin liittyviä kilpailukieltoja arvioidaan myös jatkossa kilpailuoikeudellisten säännösten perusteella. Niiden sitovuutta määrittelee myös Euroopan komission ns. liitännäisrajoituksia koskeva tiedonanto.